Kun hyvinvoinnille ei ole aikaa

27.09.2020

Jos et itse elä tässä pyörremyrskyssä, tiedät varmasti ainakin yhden, joka elää. Ruuhkavuosissa. Kun aamut alkavat aikaisin, jotta saat lapset pukeisiin päiväkotia varten, kiiruhdat töihin, jossa suorittamisen paineet ovat kovat ja pomo hönkii niskaan. Työpäivän jälkeen jätät vielä tekemättömät työsi koska on jo hoppu takaisin päiväkodille, jossa käsivarsillesi hyppää väsynyt ja hieman nälkäinenkin lapsi. Muistat, ettei kotona ole mitään mistä tehdä ruokaa mutta lapsen balettitunti painaa päälle, joten jotain pitäisi siis syödä. Illalla lapsi pesulle ja iltapalalle, iltasatu ja kun lapsi nukkuu, joudut valitsemaan, kaadutko itsekin sänkyyn vai katsotko hetken telkkaria puolisosi kainalossa, joka kotiutui juuri pitkän työpäivän jälkeen.

Ja aamulla sama uudestaan.

Älä sano "säkin pystyt tähän"

Jos et itse elä ruuhkavuosissa, et voi arvatakaan kuinka kuluttavaa aikaa se on. Vuorokaudesta loppuu tunnit kesken eikä millekään ole tarpeeksi aikaa.  Helppohan lapsettoman parikymppisen on huudella, että kaikki on vain itsestä kiinni. Ota itseäsi niskasta kiinni. Säkin pystyt tähän. KAIKKI pystyy tähän.

Ei pysty.

Suurelle massalle suunnatut valmennustuotteet ontuvat siinä, etteivät ne kovinkaan usein ota huomioon asiakkaan voimavaroja eivätkä hänen elämänsä muuttujia. Kuntosaliohjelma ja ruokavalio kalorimäärineen käteen ja perään huudahdus "kaikki on susta itsestä kiinni!" on enemmänkin masentavaa kuin kannustavaa. Monikaan asia elämässä, varsinkaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä, ei ole pelkästään itsestä kiinni.

Vaikka kyse olisi yksilövalmennuksesta, kaikki valmentajat eivät kuitenkaan ymmärrä ruuhkavuosien kokonaisvaltaisuutta. Kuinka aika liitää silmissä (kyse ei ole tunneista vaan viikoista ja kuukausista, jotka vain katoavat jättämättä muistijälkiä) eikä mitään ehdi tekemään sellaisella laadulla kuin itse haluaisi. 

Jatkuva riman ylittäminen juuri ja juuri uuvuttaa. Kun joka päivä rämpii kovasti eikä ehdi kaikkea. Siihen päällekö pitäisi vielä noudattaa tarkkaa ruokavaliota, opetella uusia reseptejä ja löytää aikaa päivittäiselle liikunnalle?

Hanskat tiskiin?

Eikö siis kannata tehdä mitään jos elät kiireistä elämää? Tietenkin kannattaa! Ensin tarkastele hyvinvoinnin kolmiota - lepo, ruoka, liikunta - onko sieltä jo joku osa hallinnassa. Jos ei, aloita mainitsemassani järjestyksessä, aloita ajan ottaminen levolle. Onnistuuko varttia aikaisemmin nukkumaan meno? Voisiko puoliso viedä lapset tarhaan aamulla, jotta saat nukuttua hieman pidempään? Jos ei joka päivä niin edes joinain päivinä enemmän unta saa jo pitkällä aikavälillä hyvää aikaan.

Jos suurin muutos, jonka pystyt tällä hetkellä tekemään realistisesti on vartti lisää unta, tee se. Jätä kännykkä illalla pois, käytä se aika puolisoosi ja malta mennä nukkumaan hieman aiemmin. Aamulla heräät virkeämpänä ja jaksat valita arjessasi parempia tekoja. Kun olet nukkunut, jaksat miettiä seuraavien päivien ruokailuja, jaksat tehdä ruokaa, jaksat ottaa portaat hissin sijasta, jaksat lapsen balettitunnin aikana käydä kävelyllä pukuhuoneessa istumisen sijaan, jaksat olla mukavampi ihminen.

Pieni lisä uneen saa siis todennäköisesti ihmeitä aikaan ilman, että vuorokauteesi tulee lisää tunteja.

Sen jälkeen ota ruokavalio haltuun aikasi puitteissa. Tarkista ateriarytmi ja lautasmalli. Syö joka aterialla kasviksia, hedelmiä tai marjoja. Reilusti. Kaksi kurkkuviipaletta ja minitomaatti ei riitä. Syö jo valmiiksi tuttuja makuja ja kokeile uusia. Kotimaista, ulkomaista, luomua, ei-luomua. Muista, että kaikki kasvikset, hedelmät ja marjat ovat superfoodia, eivät ainoastaan sellaisina mainostetut erikoiskauppojen tuotteet. Unohda pikkuasioiden viilaus, tuhlaat vain energiaasi. Kun aika ja jaksaminen on kortilla, täytyy keskittyä asioihin, joilla on oikeasti väliä. Kasvisten lisääminen ruokavalioon ei vie aikaa, ainoastaan viitseliäisyyttä, joten sen pystyt varmastikin hoitamaan. Merkillä ei väliä, kunhan syöt värejä.

Syö riittävästi ruokaa ja riittävän usein, jottei nälän aiheuttamat mieliteot aja sinua huonoihin valintoihin. Lopeta jatkuva laihduttaminen ja kaloreiden laskeminen. Ruoka on ruokaa ja jollet vedä pääasiassa ranskanleipää ja kermakastiketta napaasi, syöt todennäköisesti edes sinne päin hyvin. Kurkkaa ruokakolmiota ja katso löytyykö tuttuja asioita.

Vasta tämän jälkeen, kun sinulla on energiaa ja olet ravinnut itseäsi riittävällä ruualla, mieti sitä liikuntaa. Mahtuuko arkeesi pieniä hetkiä aktiivisuutta? Kyse ei ole siitä, että täytyisi raivata kalenteriin viikoittain 4 tuntia kuntosalille vaan muutamia minuutteja sinne tänne. Kävellen kauppaan? Jää aamulla yhtä pysäkkiä aiemmin bussista ja kävele loppumatka? Pysäköi auto kauemmas kuin pääoven eteen? Portaat hissin sijasta, edes alaspäin mentäessä? Kävellen lounaalle?

Liikkumista voit lisätä myös tauottamalla paikallaan oloasi. Malta pitää lyhyitä taukoja istumiseen, nouse seisomaan, heiluttele käsiä, venyttele, ota pari kyykkyä, hae vettä jne. Voisitko seistä junassa tai bussissa istumapaikan metsästämisen sijaan?

Sen sijaan, että alistut ajanpuutteeseen, näe mahdollisuuksia. Missä on hyvä hetki liikkumiselle?

Minä itse otin tavoitteeksi mennä puoli tuntia aiemmin nukkumaan. Ennen iltakymppiä sängyssä tuo minulle 15-30 minuuttia lisää unta. Mitä menetän siinä? Yhden jakson ohjelmaa, jota olen katsellut iltaisin. Voin kuitenkin ottaa sen nauhalle ja katsoa myöhemmin (eli en koskaan). Mielestäni oikein hyvä päätös.