Liike on lääke

14.09.2020

Olet varmasti joskus kuullut tämän lausahduksen. Liike on lääke, usein, muttei aina. Tarvitseeko liikkeen kuitenkaan aina olla kuin huippu-urheilijan harjoitusohjelmasta poimittu?

Liike ja painonhallinta

Olenkin jo aiemmin kertonut sinulle sen masentavan faktan, ettei painoa pysty kovinkaan tehokkaasti pudottamaan pelkällä liikunnalla. Saisit liikkua hirmuisia määriä jos saat ruuasta kuitenkin lopulta liikaa energiaa ja toisaalta hurjasti liikkuminen liian vähäisellä ja huonolaatuisella energialla altistaa erilaisille vammoille.

Liike on kuitenkin oivallinen apu painonhallintavaiheessa, siis silloin kun paino on jo siinä missä haluat sen pysyttelevän. Runsas liikkuminen päivittäin ja viikkotasolla auttaa tasaamaan ruokavalion töyssyjä, joita aina matkan varrelle sattuu. Iltapäiväkahvin kyljessä pulla ei siis kaada pakkaa vaan sulautuu normaaliin energianvaihteluun.

Liikkuminen kuitenkin helposti kasvattaa nälkää koska se kasvattaa energiankulutusta. Keho haluaa energiansa. Tämä on toisaalta ihana tieto, sillä voithan tällöin syödä enemmän! Mutta varo ansaa! Jos vedät päivittäiset kalorimäärät liian alhaisiksi ja liikut silti, kehosi haluaa kaksinverroin kovaa energiansa. Se haluaa tasoittaa ruuasta syntyneen vajeen sekä liikunnan aiheuttaman vajeen. Nälän yltyessä herkut, niin sokeriset kuin suolaisetkin, houkuttelevat enemmän. On siis tärkeää syödä riittävästi.

Liike ja terveyshyödyt

Usein liikkuminen liitetään painonpudotukseen. Aloitetaan liikuntaharrastus, jotta saadaan paino putoamaan. Toisaalta taas he, jotka liikkuvat arjessa, oli paino mikä tahansa, tietävät, että liike tekee todella hyvää mielelle ja keholle.

Vaikka sinulle ei tulisikaan samantien euforista oloa liikunnan jälkeen, anna hyvän olon hormoneille mahdollisuus. Kun kehosi vahvistuu liikkumisen myötä, moni asia arjessa helpottuu ja tuottaa tätä kautta takuulla hyvää mieltä. Arkiset toimet, kuten kaupassa käynti, portaiden kiipeäminen, lasten kantaminen, niiden kanssa leikkiminen, työssä jaksaminen helpottuvat. Kun olet saanut liikkumisella lihaksiisi voimaa, jaksat paremmin. 

Kun ikäännyt, vahvat lihakset ja hyvä koordinaatiokyky auttavat sinua viettämään toiminnallisia vuosia pidempään ja selviytymään kotiaskareista itsenäisesti. Pieni jumppaaminen on hyödyksi erittäin iäkkäillekin.

Liikunta tuo monia terveyshyötyjä, joista muutamia ovat pian vaikuttavat stressin aleneminen ja unen laadun paraneminen sekä pitkällä aikavälillä liikunta ehkäisee ja hoitaa mm. sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetestä ja jopa joitain syöpämuotoja. Liikuntaa ei kuitenkaan voi harrastaa kuuriluonteisesti vaan parhaat hyödyt saavutetaan kun liike on säännöllistä ja sopivan rasittavaa.

Lisää liikunnan terveysvaikutuksista voit lukea täältä

Millaista liikuntaa?

Millainen liikunta on sitten hyödyllistä? Entä jos sinulla ei ole aikaa eikä varaa uuteen harrastukseen?

Törmään usein tähänkin, että suositellaan jotain tiettyä liikuntamuotoa ja harjoitusohjelmaa siihen. Jos inhoat kuntosalia ja kerron sinulle, että sinun pitää mennä kuntosalille, tuossa ohjelma, tai vihaat ryhmäliikuntaa ja sanon, että pakko mennä jumppaamaan, voin olla varma, ettet mene eikä koko liikunta ajatuksenakaan maistu.

Kannattaa kuitenkin antaa erilaisille lajeille mahdollisuus, jostain yllättävästä suunnasta voi löytyä oma intohimo. Aivan kuten itselleni kävi agilityn myötä. En todellakaan ajatellut koskaan harrastavani sellaista mutta koska koirallani oli "liikaa energiaa" keskittymistä vaativiin lajeihin, päätin kokeilla. Ja laji vei sydämen ensi treeneissä.

Onko sitten terveyshyötyjä tavoitellaksesi pakko harrastaa liikuntaa jollain tavalla? Ei.

UKK:n suosituksista löytyy määreet liikkumiselle, joka edistää terveyttä. Siellä ei ole määritelty jotain tiettyä lajia vaan kuten ravitsemussuosituksissakin, nytkin annetaan raamit, joiden sisällä voi kukin valita itselleen mieluisia liikuntamuotoja. Esimerkiksi kuntosaliharjoittelun korostamisen sijaan monipuolisuus on parempi.

Yksittäistä harrastelajia oleellisempaa on arkisen liikuskelun määrä, hyötyliikunta ja se, että päivittäin tekisit edes vähän jotain sen lisäksi, että tauottaa paikalla oloa mahdollisimman usein. Tällainen fyysinen aktiivisuus (ei siis liikunta harrasteena) on terveellisiä elämäntapoja aloittelevalle huomattavasti helpompaa ja miellyttävämpää toteuttaa kuin jonkin lajin huippu-urheilijan kunto-ohjelma. Miksi ihmeessä edes aloittaisit sellaisesta kun ei se huippu-urheilijakaan ole?

Nyt vaikuttaa siltä, että dissaan kuntosalia. Ei missään nimessä! Minä rakastan kuntosaliharjoittelua mutta tiedän monien inhoavan sitä. Voit vallan mainiosti aloittaa ihan jostain muualta ja sitten jossain vaiheessa kokeilla kuntosalia.

Muista kuitenkin, ettei esimerkiksi arkiliikunta kohota kuntoasi määräänsä enempää. Jos kuljet aina saman pituisen työmatkan ja kuljet aina ne samat portaat, kuntosi kasvaa sellaisen liikkumisen tasolle. Jotta tällaisella hyöty- tai arkiliikunnalla saisi kuntoa pitkällä aikavälillä kasvatettua, tulisi kulkea eri pituisia matkoja, erilaisella intensiteetillä.

Milloin EI tulisi liikkua?

Sen lisäksi, että liikkuminen vaatii myös palautumista, eli riittävästi unta sekä lepopäiviä, on hetkiä, jolloin ei tulisi liikkua. Ihminen sortuu usein jääräpäisyyteen ja lähtee lenkille krapulassa tai hieman flunssaisena. Älä sinä tee niin.

Jos jotkin liikkeet aiheuttavat selkeää kipua, älä tee niitä ennen tarkempia selvityksiä esimerkiksi fysioterapeutin kanssa. Erota kuitenkin vaikkapa nivelkipu ja treenin aiheuttama lihaskipu toisistaan. Reippaan kävelynkin jälkeen (puhumattakaan esim. jalkatreenistä) jalkoja voi aivan hyvin vähän hapottaa, mikä saattaa tuntua epämiellyttävältä mutta menee kyllä ohi. Jotkut pitävät tästä lihaskivusta mutta siihenkään ei ole tarpeellista tähdätä jos et halua.

Älä myöskään synnytyksen jälkeen kiirehdi lenkkipoluille tai kuntosalille, vaikka "entiset mitat" houkuttelisikin kovasti. Konsultoi hyvää fyssaria sen sijaan ja keskustelkaa yhdessä mikä olisi juuri sinulle sopiva tahti edetä.

Liiku siis terveenä ja kunnossa. Jos lääkäri on määrännyt lepoa, tottele.