Ravitsemussuositukset sairastuttavat!

04.03.2020

Ravitsemussuositukset tekee meistä sairaita! Leipä lihottaa! Hiilarit lihottaa! Rasva lihottaa!

Saatat tälläkin hetkellä nyökytellä päätäsi, kyllä, suomalaiset ravitsemussuosituksen ovat hakoteillä, ei Suomessa muuten kärsittäisi ylipainosta. On suositusten vika, että näin on. Asiantuntijat haluavat vain tehdä kansalaisista sairaita, jotta lääkeyhtiöillä menisi hyvin.

Iso salaliitto.

Joku äijä toisessa maassa on keksinyt ratkaisun, jolla ihmiset saavat terveytensä ja normipainonsa takaisin. Hän kauppaa neuvojaan tiedonjanoisille. Häntä vastaan esitetään vastaväitteitä, jotka pohjautuvat tieteeseen, mutta tiedehän on tunnetusti väärässä, muuttuuhan ravitsemussuoistuksetkin jatkuvasti.

Ja sille random äijälle on ihan ok työntää rahansa mutta ilmaiset ohjeet virallisilta tahoilta eivät kelpaa.


Miten suomalaiset syövät?

Jotta voitaisiin väittää, että suomalaiset ravitsemussuoistukset sairastuttavat, tulisi ensin selvittää, kuinka suomalaiset sitten syövät. Onneksi FinRavinto-tutkimus on koonnut meille kaiken tiedon, uusin on vuodelta 2017.


Vähintään 500 grammaa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivittäin syö naisista 22% ja miehistä 14%.

Tuoreita kasviksia syö useita kertoja päivässä 17% naisista ja 8% miehistä.

Yli 500 grammaa viikossa punaista lihaa ja lihavalmisteita syö 79% miehistä.

Suolaa yli 5 grammaa vuorokaudessa saa miehistä lähes jokainen.

Lisättyä sokeria yli 10% päivän energiasta saa 32% naisista ja 22% miehistä.

Liian vähän kuituja saa naisista 76% ja miehistä 67%.

Tyydyttynyttä rasvaa yli 10% päivän energiasta saa naisista 94% ja miehistä 97%.


Huomioi nämä

Tyydyttymätöntä rasvaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja tiettyihin syöpätyyppeihin. Kovia rasvoja, joita ovat tyydyttyneiden rasvojen lisäksi transrasvat, tulee välttää, koska ne ovat haitallisia mm. sydämen, aivojen ja verisuonten terveydelle ja elimistön sokeriaineenvaihdunnalle. Olennaista ruokavalion rasvan laadun parantamisessa on se, että kovaa tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä elintarvikkeita korvataan pehmeää tyydyttymätöntä rasvaa sisältävillä elintarvikkeilla. Tämä onnistuu näppärästi suosimalla vähärasvaisia tai rasvattomia tuotteita ja lisäämällä kasvirasvojen osuutta.

Suolan haitallinen ainesosa on natriumin ja sen matala saanti suojaa kohonneelta verenpaineelta, sydän- ja verisuonisairauksilta sekä mahasyövältä ja aivohalvaukselta. Liiallinen suolan saanti voi taas altistaa myös osteoporoosille ja pahentaa astman oireita.

Runsaasti kasviksia syövillä henkilöillä on paremmat veren rasva-arvot, matalampi verenpaine sekä vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja tyypin 2 diabetesta kuin muilla. Tutkimusten mukaan kuitu voi suojata tyypin 2 diabetekselta, sepelvaltimotaudilta ja paksu- ja peräsuolisyövältä. Kuitu vähentää terveydelle epäedullisen LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä, edistää suolen toimintaa ja ehkäisee ummetusta. Kuitu myös pitää pitkään kylläisenä hidastaen ruuan sulamista vatsalaukussa ja tämä helpottaa painonhallintaa. (Lähde Ruokavirasto)

Ja huomioi nämä 

Suomalaisista aikuisista kolme neljäsosaa on ylipainoisia, neljännes lihavia (Lähde THL, Finterveys 2017) Lasten lihavuus on kasvava trendi, yläkouluikäisistä tytöistä 21% ja pojista 29% oli ylipainoisia tai lihavia. (FinLapset) Voidaan siis todeta, että ylipaino on yleistä. Mitä haittaa siitä sitten on?

THL kertoo, että lihavuus lisää riskiä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, astmaan, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, dementiaan, masennukseen, uniapneaan, kihtiin, sappi- ja haimasairauksiin sekä useisiin syöpiin. Sairauksien riskiä lisää erityisesti vyötärön seudulle kertynyt rasva ja varhain alkanut lihavuus. Lisäksi lapsuusiän lihavuus liittyy sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, poikkeaviin veren rasva-arvoihin ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin. Riski pienenee merkittävästi, mikäli lapsena lihava henkilö saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä.

Lue lisää lihavuuden terveysvaikutuksista https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-lihavuusohjelma-20122015/lihavuus-heikentaa-terveytta.

Ja tämä

Energian liiallinen saanti suhteessa energiankulutukseen, pitkällä aikavälillä lihottaa, ei yksittäiset epäterveelliset valinnat tai yksittäiset ravintoaineet. Satunnainen virheosuma lautasella ei myöskään sairastuta sinua.


Ravitsemussuositukset on siis syyllinen?

Voidaanko siis syyttää suoraan ravitsemussuosituksia suomalaisten paino-ongelmista ja sairauksista, jos he eivät edes syö niiden mukaisesti? Ravitsemussuositusten ajatuksena on nimenomaan ohjata suomalaisia kohti terveempiä ruokavalintoja seuraamalla ravitsemukseen liittyviä tutkimuksia.

Siitä huolimatta, että tiedetään esimerkiksi liiallisen suolan haitat, silti lähes jokainen mies syö sitä liikaa. Tiedetään kasvisten tuomat hyödyt ja siltikään niitä ei syödä suositeltua määrää.

Onko siis niin, että vaikka ohjeet terveyttä edistävästä ruokavaliosta on silmien edessä ja kaikkien luettavissa ilmaiseksi, jatketaan huonojen ruokatottumusten parissa ja vaaditaan kaiken parantavaa hokkuspokkuspilleriä? 

Ruokavalion terveellisyys tai epäterveellisyys ei johdu yksittäisestä syödystä tai syömättä jätetystä ruoka-aineesta, kuten monien trendidieettien yhteydessä annetaan ymmärtää. Kokonaisuus ratkaisee eikä kokonaisuutta hetkauta vaikka lisäisit yhden tai kahden vitamiinin syöntiä tai lisäisit yhden rasvahapon saantia.


Mitä sitten ratkaisuksi?

Ennenkuin lähdet etsimään terveyttä vitamiinipurkista tai hillittömistä rajoituksista ja kieltolistoilta, kokeile ensin näitä muutamaa helppoa keinoa. Kokeile suosituksia, ennenkuin lähdet mukaan kuoroon, että ne sairastuttavat tai lihottavat.

- Lisää kasvisten, hedelmien ja marjojen osuutta ruokavaliossa. Joka aterialla jotakin niin suositus on helpompi saavuttaa.

- Vähennä prosessoidun ja punaisen lihan osuutta. Prosessoidulla tarkoitetaan kaikkea lihaa, johon on lisätty edes suolaa. Pidä määrä alle 500 gr viikossa.

- Lisää kalaa. Nimeonomaan kalaa, ei kalaöljyä.

- Korvaa vaaleat leivät, pastat jne täysjyvätuotteilla, näin kuidun määrä on helpompi saavuttaa. Jos et käytä leipää etkä pastoja tai riisejä, kokeile kuitulisiä.

- Juo janoon vettä. Suositus on 1-1,5 litraa päivässä ja tätä ei ole tarpeen ylenmäärin ylittää. Vältä sokeroituja mehuja jne.


Suositukset muuttuu jatkuvasti!

Voiko ravitsemussuosituksiin luottaa kun ne muuttuvat jatkuvasti? Eikö osata päättää, mitä tulisi syödä ja mikä edistää terveyttä?

Ravitsemussuositukset perustuvat tieteeseen ja tiede elää jatkuvasti, ikään kuin kerroksia tietoa kasaantuu päällekkäin, toiset tiedot vahvistuvat luotettavien tutkimusnäyttöjen kerryttyä ja toisista päätelmistä luovutaan koska vastakkaista luotettavaa tietoa on kertynyt.

Tieteessä tutkimusten tuloksia punnitaan ja niitä haastetaan. Yksi yksittäinen tutkimustulos ei välttämättä ole huomion arvoinen, tarvitaan lisää tietoa ja tutkimusta aiheesta. Tässä mielessä ravitsemustiede myös eroaa trendikkäistä ravitsemusguruista. Tiede haastaa ja muuttuu, guru ei.

Suomessa ravitsemussuositukset eivät ole kovin suuresti muuttuneet vuosien saatossa. Viimeisimmässä, vuodelta 2014 olevassa suosituksessa, on ruokakolmion alimmalle tasolle sijoitettu kasvikset, hedelmät ja marjat ja vasta toiselta tasolta löytyy aterian lisukkeet sekä se paljon puhututtanut leipä. Vanhoista suosituksista itseasiassa löytyy piparkakkupoika kolmion pohjalta, ei todennäköisesti ollenkaan se, mitä oikeasti suosituksissa ajettiin tuolloinkaan takaa.

Ruokavalion perusta ei siis ole leipä (eikä maito) vaan kasvikset.

Ruokakolmiota googlatessa löytyy kaikenlaisia kolmioita ja niitä on viihdyttävää tarkastella. Yhdessäkin kolmiossa ruokavalion perustana on erilaiset rasvat, en ihan saa selvää mitä tarkalleen niillä tarkoitetaan. Seuraavalla askelmalla on pekonia, kananmunaa, kalaa ja pihviä sekä kulhossa jotakin. Vasta kolmannelta portaalta löytyy kasviksia, mutta ilmeisesti ei tarkoita kaikkia kasviksia, koska kolmion ylhäällä on vielä lisää, välissä on juustoja ja pähkinöitä. Joitain kasviksia tulisi siis saada vain sattumina? Herkkuja tästä kolmiosta ei löytynyt ollenkaan, minkä toisaalta ymmärrän.

Tarkasteltaessa näitä kahta kolmiota ja verrataan niitä luotettavaan tutkimustietoon, jota ravinnosta on saatavilla, kumman ajattelet oikeasti edistävän terveyttä? Pidä mielessä, että terveys ei ole sama kuin painonpudotus. Muista myös, että neuvoja ravitsemukseen liittyen voi antaa kuka tahansa eikä alan asiantuntija ole pätevöitynyt vain nettiä selaamalla. Asiantuntija ei ole itseoppinut somevaikuttaja vaan oikeasti alalle kouluttautunut henkilö.

Terveyttä edistävän ruokavalion lisäksi tulee muistaa, että sairauksille altistavat useat muutkin tekijät, voit syödä todella terveellisesti ja sairastua silti tai syödä päin peetä ja olla sairastumatta.

Ruokavaliolla voi sairauksia hoitaa ainoastaan laillistettu ravitsemusterapeutti.

Lisää ravitsemussuosituksista voit lukea täältä: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf